top of page
  • Rakennusklusteri

Rakentamisen yhteiset Topten-käytännöt -seminaari

Rakennusvalvontojen sekä rakennusalan toimijoiden yhdessä laatimat Rakentamisen Topten-käytännöt ennaltaehkäisevät virheitä ja edistävät hyvää rakentamistapaa. Lisäksi Topten-käytännöt tukevat rakentamiseen liittyvän lainsäädännön soveltamistyötä, yhdenmukaistavat rakennusvalvontojen lupa- ja tarkastusmenettelyihin liittyviä käytäntöjä sekä parantavat rakennusvalvontapalvelun ennakoitavuutta asiakkaan suuntaan.
Käytännöt on kirjattu kortiston muotoon. Ilmaisena verkkopalveluna jaettava kortisto käsittää runsaat 80 erilaista asiakirjaa, joita rakentamisen lupa- ja katselmustoiminnasta vastaavat viranomaiset, rakennushankkeisiin ryhtyvät, rakennusten suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaavat tahot sekä muut rakennusalan toimijat voivat hyödyntää.



Alan yhdessä sopimat käytännöt täydentävät lainsäätäjän asettamia raameja


Osa rakentamista ohjailevasta sääntelystä sisältää väljyyttä, jotta sitä olisi mahdollista soveltaa joustavasti erilaisissa tilanteissa. Säädöstekstiin ei liene tarkoituksenmukaista kirjoittaa auki, selittää tai määritellä yksityiskohtaisesti kaikkia niissä käytettyjä käsitteitä, eikä säädöksiä laatiessa myöskään ole mahdollista ennustaa etukäteen kaikkia niitä tilanteita, joita yksityiskohtaisissa lain soveltamistilanteissa voi tulla eteen. Varsin usein lait ja asetukset osoittavatkin vain ne raamit, joiden sisällä rakentamisessa on toimittava. Niiden lisäksi tarvitaan yksityiskohtaisempia lain soveltamiseen liittyviä ohjeita sekä niitä täydentäviä, rakennusalan toimijoiden yhteisesti sopimia käytänteitä. Uuden rakentamislain voimaan astuessa 1.1.2025 yhteisten käytänteiden tarpeen uskotaan entisestään lisääntyvän.


Ilmainen kortistopalvelu on kuntien ja rakennushankkeiden edustajien vapaasti hyödynnettävissä


Rakentamisen Topten-käytännöissä on kyse kuntien rakennusvalvontojen ja rakennusalan toimijoiden yhdessä laatimista käytännöistä, joiden tavoitteena on mm. ennaltaehkäistä virheitä ja edistää hyvää rakentamistapaa, tukea rakentamista ohjailevan lainsäädännön soveltamistyötä, yhdenmukaistaa rakennusvalvontojen lupa- ja tarkastusmenettelyihin liittyviä käytäntöjä sekä samalla parantaa rakennusvalvontapalvelun ennakoitavuutta asiakkaan suuntaan. Käytännöt on kirjattu kortiston muotoon.


Ilmaisena verkkopalveluna jaettava kortisto käsittää tällä hetkellä runsaat 80 erilaista asiakirjaa, joita rakentamisen lupa- ja katselmustoiminnasta vastaavat viranomaiset, rakennushankkeisiin ryhtyvät, rakennusten suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaavat tahot sekä muut rakennusalan toimijat voivat hyödyntää. Kortistosta suurin osa koostuu rakentamisen lainsäädäntöä täsmentävistä tulkintakorteista. Lisäksi kortistossa on esim. hyvään ja laadukkaaseen rakentamistapaan kannustavia, tai vaikkapa rakennuslupaprosessin ja sitä seuraavan katselmusvaiheen kulusta ja asiakkaalta edellytettävistä toimenpiteistä kertovia ohjekortteja. Kortistoon kuuluu myös erilaisia lomakemuotoisia kortteja, joita rakennusvalvonnan asiakkaat voivat täyttää ja tallentaa rakennuslupa-asioidensa liiteasiakirjoiksi rakennusvalvontojen sähköisiin asiointijärjestelmiin.


Vaikka kortiston nimi viittaa löyhästi kymmeneen suurimpaan, ja vaikka korttien valmistelutyö tehdään valtaosin kymmenen suurimman kaupungin yhteistyönä, kortistoa voivat hyödyntää omassa neuvonta- ja ohjaustyössään kaikki halukkaat kunnat. Laajassa yhteistyössä laadittuja Topten-käytäntöjä käyttämällä rakennuslupamenettely kunnissa sujuvoituu (ja nopeutuu), kun jokaisen rakennustarkastajan ei tarvitse käyttää aikaansa erilaisten tulkintojen ja käytäntöjen pohtimiseen. Kortistoa on tällä hetkellä ilmoittanut hyödyntävänsä jo 37 erikokoista ja toimintaympäristöltään hyvinkin erilaista kuntaa: Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Pori, Kouvola, Joensuu, Lappeenranta, Vaasa, Hyvinkää, Lohja, Järvenpää, Tuusula, Rauma, Kerava, Kaarina, Raasepori, Mäntsälä, Valkeakoski, Naantali, Akaa, Forssa, Janakkala, Ylivieska, Uusikaupunki, Kalajoki, Kauniainen, Masku, Tammela, Jokioinen, Ypäjä ja Humppila.


Topten-kortiston käytöstä hyötyvät myös rakennusvalvonnan asiakkaat. Rakennushankkeeseen ryhtyvät ja heitä edustavat suunnittelija- ja työnjohtotahot ovat yleisesti kokeneet, että kuntien toisistaan poikkeavat toimintatavat hankaloittavat lupaprosesseja, tekevät niistä vaikeasti ennakoitavissa olevia ja lisäävät sitä kautta sekä suunnittelutyön kustannuksia että lupaprosessiin kuluvaa aikaa. Topten-verkkopalvelussa asiakkaat voivat tutustua kortistoon ilmaiseksi, tarkistaa kortistoa käyttävät kunnat sekä käyttää korteissa esitettyjä ratkaisuja suunnittelunsa lähtökohtana turvallisin mielin. Kortisto toimii myös rakentamisen laadunvarmistuksen osana: kortit itsessään kannustavat hankkeisiin ryhtyviä ja heidän edustajiaan laadukkaisiin, turvallisiin, terveellisiin ja aikaa kestäviin ratkaisuihin.


Historia


Topten-kortiston historia juontaa juurensa vuonna 2009 alkaneesta pääkaupunkiseudun kuntien – Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisen – rakennusvalvontojen yhdessä laatimista käytännöistä, jotka tunnettiin PKS-kortiston nimellä. Kun kymmenen suurimman kaupungin rakennusvalvontapäälliköiden yhteistyö alkoi tiivistyä 2010-luvun alkupuolella, huomattiin, että samantapainen kortisto voitaisiin laatia myös kymmenen suurimman kaupungin tulkintojen ja käytäntöjen yhtenäistämiseksi. Tämän mandaatin turvin Topten-kortiston syntyä lähti edistämään asiasta ammatillisesti erittäin innostunut, alkujaan Vantaan kaupungin rakennusvalvonnassa työskennellyt ja nykyisin Espoon kaupungin ympäristö- ja rakennusvalvontakeskuksen johtajana toimiva diplomi-insinööri Pasi Timo. Timon henkilökohtainen työpanos ja näkemys on toiminut kantavana voimavarana yhteisen kortiston luomisessa sekä kortistotyöskentelyn kehittämisessä. Ensimmäinen ”Topten”-nimen alla laadittu, kantavien rakenteiden laatusuunnitelmaa koskeva kortti julkaistiin virallisesti vuoden 2017 lopulla pksrava.fi-verkkosivulla. Kesäkuussa 2021 verkkosivusto vaihtoi nimekseen toptenrava.fi.


Organisaatio


Kortistotyöskentelyssä on mukana kaikkiaan noin 250 osallistumisaktiivisuudeltaan erilaista henkilöä, joista suurin osa työskentelee Suomen kymmenen suurimman kaupungin rakennusvalvonnoissa. Kymmenen suurimman rakennusvalvonnan ohella korttityöskentelyyn osallistuu myös muiden kuntien rakennusvalvontaviranomaisia, alue- ja valtiotason viranomaisia, ympäristöministeriön edustajia sekä laaja joukko merkittäviä rakennusalan toimijoita ja järjestöjä, esim.: kiinteistöalan yhteistyöjärjestö RAKLI ry, Rakennusteollisuus RT ry, Rakennustietosäätiö RTS sr, Rakennustieto Oy, Rakentamisen Laatu RALA ry, Suunnittelu- ja konsultointialan yritysten toimialajärjestö SKOL ry, Arkkitehtitoimistojen liitto ATL, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA ry sekä Rakennustarkastusyhdistys RTY ry.


Korttien valmisteluorganisaatio jäsentyy kahdeksaan ammattialaan, joista jokaisella on oma ohjausryhmänsä ja sen alaiset kortteja valmistelevat työryhmät. Ammattialakohtaisia ohjausryhmiä ovat:


  • ARK Pääsuunnittelu ja arkkitehtuuri

  • RAK Rakennetekniikka

  • TATE Talotekniikka (aikaisemmin LVI)

  • PALO Paloturvallisuus

  • KORRAK Korjausrakentaminen

  • HIILI Hiilijalanjälki ja kiertotalous

  • TIEMA Tietomallit

  • LAKI Yleiset lainopilliset kysymykset


Lisäksi organisaatioon kuuluu ammattialakohtaisia ohjausryhmiä johtava sekä korttiaiheista ja valmistelutyön resursoinnista päättävä johtoryhmä, sekä valmiiden korttien vahvistamisesta ja julkaisemisesta päättävä johtokunta.


Uudistettu verkkopalvelu otettu käyttöön lokakuussa 2023


Kaksivuotisessa (10/21–12/23), Suomen kymmenen suurimman kaupungin yhteisessä ja valtiovarainministeriöltä digikannustinrahoitusta saaneessa hankkeessa teknisen käyttö- ja ylläpitoikänsä loppupäähän tullut vanha toptenrava.fi-sivusto korvattiin uudella, teknisiltä ominaisuuksiltaan ja käytettävyydeltään parannellulla sekä nykyaikaiset saavutettavuus-, tietoturva- ja tietosuojavaatimukset täyttävällä verkkopalvelulla.


Uudessa palvelussa voimassa oleva Topten-kortisto on konvertoitu pdf-maailmasta rakenteistettuun ja verkkosivupohjaiseen muotoon. Rakenteistamisen yhteydessä kortteihin liittyviä metatietoja on rikastettu siten, että tieto on helpommin löydettävissä ja hyödynnettävissä haku- ja suodatustoiminnallisuuksilla. Kortit ovat saaneet uudistuksen yhteydessä tietosisällön ”silmäiltävyyttä” helpottavat sisällysluettelot ja niihin on kytketty korttikohtainen palautteenantomahdollisuus. Uusina ominaisuuksina verkkopalvelussa on toteutettu myös esimerkiksi korttiversioiden automaattinen vertailumahdollisuus, mahdollisuus täyttää lomakemuotoisia kortteja suoraan palvelussa sekä mahdollisuus tarkistaa korttien asiasanojen määritelmiä Digi- ja väestötietoviraston ylläpitämältä

Yhteentoimivuusalustalta.


Uudessa palvelussa on mahdollistettu aikaisemmasta poiketen myös vanhentuneiden korttien/ korttiversioiden selaaminen. Tämä tapahtuu voimassa olevasta kortistosta erillisen korttiarkiston puolella. Palvelulla on arkistollista arvoa, mutta sen tyypillisin käyttötapaus liittynee tilanteisiin, joissa kortista julkaistaan uusi versio rakennushankkeen ollessa kesken. Rakennushankkeilla voi olla verrattain pitkä elinkaari (aina suunnittelun aloittamisesta luvan hakemiseen ja edelleen loppukatselmointiin saakka) ja viranomaistoiminnan näkökulmasta käytäntönä on, että hankkeen ohjauksessa sovelletaan alusta loppuun samoja tulkintoja ja ohjeita – käytännössä niitä, jotka ovat olleet voimassa rakennuslupa-asian vireille tullessa. Tällöin sekä rakennushankkeen ryhtyvän ja hänen edustajiensa, että rakennushankkeen viranomaisvalvonnasta vastaavien tahojen etuna on, että aikaisempiin ohjeisiin voidaan tarvittaessa palata helposti.


Korttiarkiston lisäksi uudella alustalla on mahdollistettu rakentamislain myötä voimaan astuvien uusien korttien etukäteinen selaaminen. Palvelun käyttäjät voivat tutustua 2025 vuoden alussa käyttöön otettaviin kortteihin niille varatussa erillisessä listausnäkymässä sitä mukaa, kun niitä valmistuu.


Asiakasviestinnän parantamiseksi uudessa verkkopalvelussa on mahdollistettu esim. uusien korttien/korttiversioiden julkaisemiseen liittyvien sähköpostiheräteviestien tilaaminen, RSS-syötteiden tilaaminen uutisartikkeleista sekä niiden jakaminen yleisimmissä sosiaalisen median kanavissa. Myös kunnan ilmoittaminen Topten-kortiston viralliseksi käyttäjäksi käy jatkossa kätevästi suoraan verkkosivujen kautta. Verkkosivujen kautta kunta tai muu yhteistyöorganisaatio voi myös ilmoittaa halukkuudestaan osallistua Topten-korttien valmistelutyöhön.


Uudistamishankkeen yhteydessä Rakentamisen yhteiset Topten-käytännöt kokivat ilmeuudistuksen ja saivat oman tunnistettavan logon. Lisäksi Topten-verkkopalvelu kuvattiin Digi- ja väestötietoviraston ylläpitämään Suomi.fi-Palvelutietovarantoon. Hankkeessa kehitettiin myös ylläkuvatusta korttien julkaisemiseen tarkoitetusta Topten-verkkopalvelusta erillinen Microsoft Teams -pohjainen tuotanto- ja organisaatioalusta, jonka odotetaan jatkossa helpottavan korttien valmistelu- ja hyväksymistyötä sekä lisäävän työskentelyn läpinäkyvyyttä.


Topten-käytännöt jatkossa osa Rakennustarkastusyhdistyksen palvelukokonaisuutta


Rakentamisen yhteiset Topten-käytännöt -brändin sekä hankkeen yhteydessä kehitettyjen uusien palveluiden omistajuus ja hallinnointi ovat siirtyneet hankkeen myötä Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungeilta Rakennustarkastusyhdistys RTY ry:lle.


RTY on yhdistys, joka toimii kuntien rakennusvalvontahenkilöstön välisenä yhdyssiteenä, tekee työtä rakennusvalvontaan kuuluvien alojen ja toimintatapojen kehittämiseksi ja yhdenmukaistamiseksi sekä edistää jäsentensä ammatillista kehitystä. RTY:n ja Topten-kortiston välisen uuden yhteenliittymän odotetaan:


  1. vahvistavan käsitystä yhteisesti sovittujen käytäntöjen hyödyllisyydestä ja tarpeellisuudesta rakentamisen alalla,

  2. viestivän siitä, että yhteistyössä laadittu kortisto on kaikkien Suomen kuntien vapaasti hyödynnettävissä sekä

  3. parantavan palvelukokonaisuuden yleistä löydettävyyttä, näkyvyyttä ja vaikuttavuutta.


Koska kortiston käyttäjille suunnattu uudistunut verkkopalvelualusta sekä korttien valmistelutyölle tarkoitettu uusi tuotantoalusta saatiin valmiiksi vasta hankkeen ollessa viime metreillä, tulee niiden koko potentiaali arvioitavaksi vasta kun käyttäjäkokemusta uusilta alustoilta on kertynyt riittävästi.


Työ 2010-luvun alussa, ensin pääkaupunkiseudun kuntien välillä virinneen ja sittemmin vähintään kymmenen suurimman kaupungin yhteiseksi visioksi laajentuneen Topten-kortiston ympärillä jatkuu myös hankkeen päättymisen jälkeen. Hankkeessa aikaansaatujen parannusten myötä RTY:n, kortistotyöskentelyyn osallistuvien kuntien sekä yhteistyökumppaniorganisaatioiden edustajien on hyvä jatkaa yhteistä matkaa kohti uusia, rakentamislain myötä voimaan astuvien uusien Topten-korttien laadintaa.


Kirjoittajat:

Emilia Tommila, Tampereen kaupunki ja Topten-alustan kehittämishanke (päättynyt joulukuussa 2023)Markku Hienonen, Rakennustarkastusyhdistys RTY


Uudistettu Toptenrava.fi-verkkopalvelu ja Topten-käytännöt esillä Oulussa 15.2.2024 pidettävässä Topten-käytännöt seminaarissa.





Recent Posts

See All
bottom of page